Siinä missä Pariisi ylpeille Eiffelin tornilla, vastaa Lontoo haasteeseen Big Benillään. Se on toiminut kaupungin kenties tunnetuimpana maamerkkinä jo yli 150 vuotta. Perinteisesti Big Ben -nimi viittaa koko näyttävään kellotorniin, vaikka virallisesti ”Iso Ben” onkin vain tornin upean kellotaulun sisällä kaikuva suuri kello. Koko torni ristittiin aikoinaan nimellä Clock Tower, ja sittemmin nimi vaihdettiin vuonna 2012 Elizabeth Toweriksi. Tornivanhus ja sen kuuluisa kello komistavat Thamesin rantaa, ja ovat muuten osa Palace of Westminsteriä, eli Westminsterin palatsia.
Torni sai alkunsa Westminsterin palatsin rakennustöiden myötä 1800-luvun puolivälissä, jolloin uutta palatsia alettiin pystyttää tulipalossa poroksi palaneen tilalle. Charles Barry ja Augustus Pugin suunnittelivat uusgoottilaisen kokonaisuuden brittiläisten kuninkaalliseksi asumukseksi, jolla tosin tulisi olemaan muutakin käyttöä. Ajan kuluessa myös maan parlamentin ylä- ja alahuone alkoivat kokoontua siellä. Itse asiassa Big Benin ja tornin suunnittelu jäi Pluginin viimeiseksi luomukseksi, ennen kuin hän menetti järkensä ja sitten henkensä.
Big Benin torni on 96 metrisenä edelleen maailman kolmanneksi korkein itsenäisesti seisova kellotorni, ja itse kello puolestaan maailman suurin neljään ilmansuuntaan aikaa näyttävä, joka myös soi. Sen perustukset ulottuvat 13 metrin syvyyteen ja kellotaulut ovat noin 55 metrin korkeudessa.
Kello tunnetaan myös tarkkuudestaan, ja ennen kuin joka kodissa oli oma kello, se kertoi kansalaisille luottavasti tarkat ajan, niin tunnin, puolentunninkuin neljännestunnin tarkkuudella. Kellomestarit Edward Dent ja hänen poikapuolensa Frederick siis tekivät erinomaista työtä. Jopa toisen maailmansodan saksalaispommitusten myllerryksessä, ja pommin vaurioittamana Big Ben jatkoi uskollisesti työtään, näyttäen aikaa ja soiden.
Kellotaulun halkaisija on vaikuttava 7 metriä. Yli 300 lasipalasta muodostavat lähes lasimaalaukselta vaikuttavan kellotaustan ja tuntiosoittimella on pituutta huikeat 9 metriä, minuuttiosoittimella reilut 4 metrin verran. Kellotaulun takana soiva suurin kello, Big Ben, oli alkujaan 16 tonnin painoinen ja sen vetämiseen tornille tarvittiin peräti 16 hevosta.
Tänään Big Ben seuraa Pisan tornin jalanjälkiä, eli se on kallistunut. Jokainen pystyy jo todistamaan asian paljaalla silmällä. Syynä lievään vinouteen ei ole pelkästään Benin kunnioitettava ikä, vaan maaperän vajoaminen, joka osaltaan johtuu Jubilee-metrolinjan kaivuusta sen lähellä. Vuosittainen kallistuma on jo noin 0,9 mm:n luokkaa.
Päästäksesi torniin tervehtimään Beniä ihan henkilökohtaisesti sinun tulee täyttää kaksi ehtoa: olla brittiläinen ja jaksaa kavuta 334 rappusta sen huipulle. Raput varmaan jaksat hiljalleen nousta mutta isäntämaan kansalaisuuden saaminen onkin vaikeampaa. Britit pääsevät Big Beniin ennakkovarausten mukaan, ja vain oman parlamenttiedustajansa kautta.
No voi, juuri kun päätin, että seuraavalla Lontoon matkalla menen sitten kapuamaan Big Benin korkeuksiin, veditte maton jalkojeni alta! Tuohan kuulostaa jo melkein rasistiselta syrjinnältä meitä muunmaalaisia kohtaan. Toisaalta ymmärrettävää, ettei vanhaan ja kallistuneeseen torniin haluta loppumatonta turistivirtaa, edes maksua vastaan. Briteillä on aika omalaatuisia periaatteita, joita ei auta muu kuin kunnioittaa! Täytyy siis edelleen toivotella ”Iso Benille” pitkää ikää sen juurella seisten ja ihaillen.
Big Benillä alkaa ikä jo painaa ja kello jätättää sen verran, että korjaustyöt on pyörähtämässä käyntiin. Lisäksi muutakin vikaa on löydetty ja kellon viisareiden pelätään muussa tapauksessa tipahtavan korkeuksista keskelle katua. Aika hintavaksi remontti on tulossa, sillä julkisuudessa on väläytelty pahimmassa tapauksessa jopa lähes 30 miljoonaa puntaa, jos koko tornia samalla vähän ehostetaan.
Suomalaisena ei tosiaan torniin pääse, mutta kun itse tutkin asiaa, ei brittiläisilläkäään niin helppoa ole, varsinkin kun jonotkin ovat yleensä vähintään puolen vuoden paikkeilla. Ehkä rajoitukset vierailujen määrässä ovat ihan hyvätkin, niin torni ei rasitu niin paljoa ihan vain vierailijoiden painosta.
Tällä hetkellä sinne ei pääse kukaan. Koko kellotorni on huputettuna. Remppa kestää vissiin monta vuotta. Brexit murheet on toivottavasti silloin ohi.
Voin tässä ja nyt kertoa, että itse olen käynyt ”Big-Ben”-kellotauluja tarkastelemassa, enkä tuntenut silloin, enkä edelleenkään, yhtään brittiparlamentaarikkoa.
Vierailu onnistui siten, että ollessani opiskelemassa Lontoossa kieltä, niin tutustuin perheeseen, jonka perheen isä oli jotenkin tekemisissä ”Big-Ben”-huoltamisten kanssa ja hän pyysi minua mukaansa työkeikalle yhdessä minun ikäisen poikansa kanssa.
Markku
No, sinne mentiin, enkä todellakaan silloin tajunnut koko käynnin suurta merkitystä ja vielä sinne ajaessamme tuskin tajusin, että me todella käymme ”Big-Ben”-kellotornion sisällä, mutta sinne me menimme ja olihan se komeaa katseltavaa! Perheen isällä oli siis ”Big-Ben”-avaimet.
Sitten hieman myöhemmin kävin itsekseni ”Downing Street 10”-oven edustalla ja myös itse Parlamentti-salissa, mutta kyllä tämä ”Iso-Ben”-vierailu oli sitä parasta A-luokkaa!
Näin se meni, uskokaa tai olkaa uskomatta!