London Bridge

London Bridgen historiaa

Lontoon kuuluisin silta on jo vuosisatoja ollut London Bridge. Sen ensimmäinen versio pystytettiin jo Brittein saarille saapuneiden roomalaisten toimesta ajanlaskun alkuvuosikymmeninä, lähelle nykyisen sillan sijaintikohtaa. Thames-joki oli mahtava ja vaikeasti ylitettävä este, jonka ylittämisestä tuli ensi kertaa helppoa jalan ja ratsain. Roomalaisethan tulivat saarelle Kentin rannikolla sijainneiden satamien kautta ja halusivat luonnollisesti ulottaa valtakuntansa Thamesin pohjoispuolellekin.

Alkuperäinen silta oli kuitenkin ponttonityyppinen, ja se korvattiin järeämmällä puusillalla noin 55 jaa. Sen pohjoispuolelle kehittyi nopeasti uusi kauppapaikka, joka ristittiin Londiniumiksi. Roomalaisten lähdettyä Brittein saarilta, Lontoon silta ja sen varren Londinium vajosivat lähes unohduksiin. Roomalaisten silta luonnollisesti lahosi tai tuhottiin nopeasti, ja sitä seurasivat aikanaan useat muut sillat. Erään niistä kenties hävitti Pohjolasta saapunut Norjan prinssi Olavi, viikinkien taistellessa Englannin kaupunkien herruudesta.

Sillan rakennutti uudelleen Vilhelm I, eli Vilhelm Valloittaja, voitettuaan itselleen Englannin kuninkuuden noin 1066. Muutaman vuosikymmenen jälkeen siltaa kohtasi uusi tuho, pohjoisilla leveyspiireillä harvinainen tornado näet teki siitä lopun vuoden 1091 lokakuussa. Sillan pystytti uudelleen Vilhelm II, mutta se paloi poroksi 1100-luvun alkupuoliskolla. Sen jälkeen Henri II perusti erillisen luostarijärjestön, Brethren of the Bridgen, huolehtimaan London Bridgen rakentamisesta.

Keskiaikainen kivisilta valmistui 1200-luvun alussa ja oli 8 metrin levyinen. Se ei kuitenkaan ollut pelkkä silta, vaan sen molemmilla reunoilla oli rakennuksia, osa niistä oli jopa 7-kerroksisia. Koska ne olivat puuta, oli tulipalon vaara suuri, ja paloja sattuikin useaan otteeseen. Silta koostui 19 kaaresta, joiden välistä suurten alusten oli erityisen vaikea purjehtia. Paikallisilla olikin sanonta, jonka mukaan silta on tarkoitettu ”viisaille ylitettäväksi ja typeryksille alitettavaksi”. Ohitse pääsi vain luvalla, ja sillan nosto-osan avaamalla. Sillalla pitivät majaansa kymmenet kaupat, ja sen keskellä sijaitsi suuri kirkko. Eteläpäähän pettureiden piellä ja tulella ”säilötyt” päät asetettiin varoitukseksi muille hallitsijaa uhmaaville, uhrien joukossa olivat niin Oliver Cromwell, Thomas More kuin piispa John Fisher.

Silta oli käytössä aina vuoteen 1825, jolloin uuden London Bridgen rakentaminen aloitettiin. Viidestä kivikaaresta koostuvat silta oli vanhan läheisyydessä vuoteen 1831, jolloin vanha purettiin. 1800-luvun loppuun mennessä uusi silta oli koko Lontoon vilkkain paikka, ja sitä levennettiin liikenteen helpottamiseksi. Uusi silta kuitenkin upposi hiljalleen, ja itäosastaan nopeammin kuin läntisestä, joten sekin määrättiin purettavaksi.

Vuonna 1967 Lontoon kaupunki asetti sillan myyntiin, ja ostajaksi ilmaantui amerikkalainen öljymiljonääri Robert McCullouch, joka maksoi sillasta lähes 2,5 miljoonaa dollaria. London Bridge purettiin, kuljetettiin Atlantin taakse Arizonan Lake Havasu Cityyn, ja koottiin uudelleen.

Uusi ja tänäänkin näkemämme silta valmistui vuonna 1973. Sekin on jo ehtinyt kärsiä kolhuja, sillä 1980-luvulla HMS Jupiter törmäsi siltaan. London Bridge kuitenkin kesti, korjattiin uuden veroiseksi ja seisoo ylpeänä, vaikkakin vaatimattoman oloisena, samalla seudulla roomalaisten aikanaan rakentaman sillan kanssa.

3 Comments

  1. London Bridge is Falling Down November 28, 2014 Reply
  2. Saila June 8, 2015 Reply
  3. Lissu January 12, 2016 Reply

Add a Comment

Your email address will not be published.